MATKAKERTOMUS, SVEITSIN JA SAKSAN FLIPPERIPAIKKOJA

Lähdimme kesälomareissulle Saksaan, Itävaltaan ja Sveitsiin. Yllättäen tutkimme etukäteen, olisiko matkareitillämme hyviä flipperikohteita ja niinhän siinä kävi, että kesälomareissumme ajankohtakin muutettiin "sopivaksi", jotta pääsemme seuraavissa kohteissa poikkeamaan.

Lähdimme 3.7. Tampereelta Frankfurt-Hahniin Ryanairilla ja matka alkoikin varsin hyvin, sillä Ryanairin terminaalissa oli edelleen Cactus Canyon. Kun sitten saavuimme Frankfurt-Hahniin, niin meillä oli aikaa Mainzin bussia odotellessa ja yllätys yllätys, lentokentän yläkerran netti-kahvila-casinosta löytyi Sternin Wheel of Fortune. Matka alkoi siis hyvin.

LUZERNIN GOTTLIEB-PARATIISI

Perjantaina 4.7. menimme suunnitellusti Sveitsin Luzerniin ja suunnistimme Gottlieb-paratiisiin. Löysimme tämän paikan, kun etsimme Sveitsissä olevia flipperipaikkoja sivulta http://www.pinball.ch/replay/replaye.htm. Laitoimme Peterille sähköpostia ja kysyimme, onnistuisiko tapaaminen lauantaina 4.7. (tämä oli kuukauden ensimmäinen lauantai, jolloin Peter päästää vieraita tutustumaan kokoelmaansa). Saimme hyvissä ajoin vahvistuksen, että tapaaminen on ok, sekä tarkat ohjeet siitä, miten pääsemme Luzernin paikallisbussilla perille.

Perillä Peter oli meitä vastassa ja ohjasi meidät autotallin kautta jonkinlaiseen pommisuojaan. Ovi oli paksu kuin mikä ja voidaan todella sanoa, että nämä harvinaiset Gottliebit ovat hyvässä turvassa.

Vastassa meitä oli suuri määrä Gottliebejä ja ainakaan itse en ollut suurinta osaa ikinä aiemmin nähnyt (mm. Las Vegasissa näistä suurinta osaa ei ollut). Yllätyin vielä enemmän kun huomasin kuinka erikoisia nämä Gottlieb 80 -sarjan flipperit ovatkaan. Sääntösetit ovat monipuolisia, pelikentät todella erikoisia jne. Kuvat kertokoon puolestaan enemmän. Muutos System 1 -sarjan koneista on valtava sekä äänimaailmaltaan että sääntöseteiltään.

Esimerkkejä muutamista peleistä, jotka osoittautuivat erityisen kiinnostaviksi:
• Striker: erikoiset kahdet lavat. Vaati hieman keskittymistä, kun pallo siirtyi puolelta toiselle. Sääntösettikään ei auennut muutaman pelin aikana. Peter yritti sitä minulle selittää ja kertoi, että tätä peliä ei saa pelata vaan läiskimällä palloa, vaan pitää todella tietää, mitä tehdä. Tässä riittäisi varmasti pelaamista pitkäänkin.
• Rocky: vastaava viritys kuin Strikerissä. Pelaaminen kaksilla lavoilla vaati keskittymistä, mutta tässä sääntösetti ei ollut niin vaikea kuin Strikerissä. Näyttävä ja kiva peli.
• Spirit: erittäin näyttävä mustanpuhuva peli. Suorastaan hieno. Hauskat pikkulavat sivupoistojen yhteydessä. Juuri oikeaan aikaan tehty lyönti voi palauttaa pallon takaisin peliin.
• Counterforce: hirveä määrä laattoja rivissä ja jos laattoja ei tietyssä ajassa saanut alas, niin bonukset vähenivät. Peli ei näytä kovin ihmeelliseltä, mutta tähän peliin jäin koukkuun.
• Haunted House: tämä oli juuri niin mielenkiintoinen kuin miltä näyttää. Todella haastava, mutta alapelikenttä ei sittenkään ole niin vaikea kuin luulisi.

Valitettavasti Q*Bert's Quest, Circus, Volcano, The Amazing Spider-Man, Devil's Dare ja Eclipse olivat pois päältä. Näitä olisi mieluusti myös edes kerran kokeillut.

Klikkaa nähdäksesi muutamia itse otettuja kuvia paikan päältä.

ZÜRICHIN HURRICANE FLIPPERCLUB

Luzernin jälkeen kiertelimme ristiin rastiin Sveitsiä ja Itävaltaa. Ennen Zürichia ei flippereitä tullut vastaan kuin Lausannen rautatieaseman vieressä olevassa pelihallissa (Sternin uusi Indiana Jones, Shrek ja Pirates of the Caribbean). Matkamme toinen kohokohta kuitenkin oli Zürichissa torstaina 9.7.2009. Olimme lukeneet Hurricane flipperclubista tältä sivulta ja odotuksemme olivat korkealla.

Varmistimme etukäteen, että saahan tänne varmasti tulla ulkomaalaisetkin ja koska lupa annettiin, niin lähdimme illalla paikallisjunalla suunnistamaan clubille.

Reilun kilometrin kävelyn jälkeen löysimme teollisuusrakennuksen, mutta mistään ei löytynyt clubia. Olimme jo melko varmoja, että koko clubia ei ole olemassakaan, mutta menimme rohkeasti pihan perälle ja näimme erään oven takana porttikäytävässä neonvaloja ja sieltähän se clubi löytyi. Portaat alas ja sieltähän löytyi silmän kantamattomiin flippereitä ja minkälaisia flippereitä? Kaiken ikäisiä, alkaen EM-peleistä ja päätyen kohtuullisen uuteen Sternin Shrekiin.

Flipperit oli sijoitettu neljään eri huoneeseen, joista yksi oli varattu vanhemmille flippereille. Pelit maksoivat pääsääntöisesti yhden Sveitsin frangin eli n. 80 senttiä ja pelit olivat viiden (5) pallon pelejä. Yhdessä huoneessa oli kahvila ja seurustelutila. Kahvilasta sai myös olutta ja pientä purtavaa, ja siellä sai Sveitsin vapaan tupakkalain mukaisesti myös tupakoida. Tupakan savu ei kuitenkaan kulkeutunut flipperien luokse eikä häirinnyt pelaamista. En tiedä johtuiko "virvokkeista" vai mistä, mutta osa pelaajista pelasi lievästi sanoen äänekkäästi tai sitten tämä on sveitsiläisten tapa eläytyä pelaamiseen? No tällä clubilla jokainen sai pelata omalla tyylillään ja jos pelaamiseen kuuluu äänen käyttö, niin siitä vaan. Kukaan ei ihmetellyt.

Paikka oli siis upea ja harmi, että paikka avattiin vasta klo 20. Viivyimme paikalla puoleen yöhön. Paikka suljettiin klo 02 yöllä. Tässä muutamia mainintoja parhaista pelikokemuksista:

• Shrek: pitihän tätä Sterniä päästä pelaamaan ja yllättävän mukava kokemus tämä oli. Oikeassa ylänurkassa on pienoisflipperi ja varmaan maailman pienimmät flipperin lavat. Yhden pitkän pelini aikana toinen pienistä flipperin lavoista alkoi jumittamaan ja tämä vaikeutti minikentän läpipääsyä merkittäväksi.
• Striker Xtreme: toinen 2000-luvun Stern, jota en ollut pelannut. Vaikka en hirveästi jalkapalloa seuraakaan, niin tämä oli todella mielenkiintoinen peli. Ylänurkan maalivahti oli mukavasti toteutettu ja maalin teko ei ollut itsestään selvää. Kaikkien vastustajien voittaminen ei tapahdu hetkessä ja tässä riittäisi todennäköisesti pelattavaa pidemmäksi aikaa.
• Spider-Man: Tätä Sterniä olinkin jo aiemmin pelannut 5 kuukautta sitten. Edelleen ihan ok, mutta nyt alkoi ekan kerran vähän kyllästyttämään, kun piti kokoajan ampua pallo keskellä ylhäällä Sandmaniin.
• Ballyn Lost World. Tämä vanhempi peli yllätti ja pelasin tätä varmaan puoli tuntia (no speciaali oli aika helppo saada).
• Viper Night Drivin': flipperin kuulat olivat muovisen oloisia ja vihertäviä (Glo-Ball). Huomattavasti kevyempiä kuin normaalisti ja pallot hohtivat ns. yöajossa. Multiball tai täkäläisittäin multikugel oli tässä näillä palloilla liiankin helppo.
• Star Wars Episode I: kummatkin pinball 2000:t olivat vastakkain ja tätä Star Warsia olinkin jo pidempään halunnut päästä pelaamaan. Englannissa tämä tuntui vielä oikein hyvältä ja sain pidempiä pelejä, mutta täällä jyrkkä kulma teki pelistä todella nopean ja loppuen lopuksi tämä alkoi tuntumaan vähän tylsältä. No nyt ei tästäkään tarvitse haaveilla. Finito.
• Ballyn NBA Fastbreak: koska en vieläkään ole missään päässyt pelaamaan uusinta Sternin NBA:ta, niin ajattelin kokeilla tätä. Jospa tämä olisi Sternin esikuva? Ihan ok, koriin melko helppo saada, mutta sääntösettiä olisi vähän pitänyt opetella, jotta olisi saanut pelistä vielä enemmän irti.
• Diner: Williamsin peli vuodelta 1990 oli todella hyvän näköinen ja kerrassaan mainio pelattava. Tätä tuli pelattua useampi peli ja tätä voin suositella kaikille.

Erittäin hyvä raportti Hurricane clubilta on julkaistu Pinball Newsissä: http://www.pinballnews.com/sites/hurricane/. Kannattaa todella käydä täällä jos Zürichiin on asiaa. HUOM! Avoinna vain muutaman kerran kuukaudessa. Tarkista aukiolot osoitteesta http://www.hurri.ch/main.php?seite=aktuell.php .

LUDWIGSBURGIN FLIPPERIT

Matkan lopussa poikkesimme ennen Frankfurt-Hahniin menoa vielä lauantaina 11.7. Stuttgartiin ja menimme siellä 15 minuutin junamatkan verran pohjoiseen Ludwigsburgiin. Sieltä otimme taksin ja ajoimme maaseudulle hevostilalle. Olimme nimittäin saaneet aivan sattumalta n. 2 viikkoa ennen matkaamme selville, että Stuttgartin läheltä löytyy yksityinen pelikokoelma ja kerran kuussa pääsivät ulkopuoliset pelaamaan näitä pelejä. Meillä kävi hyvä tuuri sillä vain pienellä muutoksella saimme tämän sopimaan ohjelmaamme. Tässä tietoa Ludwigsburgin flippereistä: http://www.nitschepinball.de/26.html .

Kun jäimme taksilla pois, niin hevostilalle ominainen haju oli aikamoinen ja kun sitten vielä kuulimme, että flippereiden omistaja ei ole paikalla, vaikka klo oli aamulla 10 (silloin tilaisuuden piti alkaa), niin ajattelimme, että tulikohan tehtyä turha reissu ja mitenköhän täältä pääsee pois?

No meille sanottiin, että odotelkaa tässä ulkona hetki ja vajaan puolen tunnin päästä meille sanottiin, että menkään tuonne navetan yläkertaan. Kiipesimme sinne ja sieltä löytyi verhon takaa suuri määrä flippereitä, mutta ei yhtään Gottliebiä eikä uusia Sternejä. Olimme tulleet Williams-, Bally-, Sega- ja Data East -flippereiden ystävien luo.

Tässä muutamia poimintoja:
• Mary Shelley's Frankenstein: tuttu Lintsiltä, mutta paljon paremmat flipperin lavat ja näin myös miellyttävämpi pelata. Sainkin yhden hyvän tuloksen ja ihan kiva peli muutenkin.
• Police Force: keskellä ramppi, jota pystyi hyvällä tähtäyksellä "lypsämään", kun veti keskiramppiin toistakymmentä kertaa peräkkäin. Pari kertaa onnistuinkin tässä ja pisteitä ropisi. Ihan kiva peli, mutta helposti tulee vain tähdättyä keskiramppiin...
• Mousin' Around: tässäkin oli keskiramppi ja siihenkin jäi vähän koukkuun. Sieltä sai "lypsettyä" multikugelin (=multiball) ja kerättyä Jackpotia. Tämä oli mukava peli ja sujui niin hyvin, että sain high scoren (se olikin matkan ainoa todella hyvin mennyt peli).
• Cinema: vanha EM-peli (ohukainen ja paksukainen). Tästä on pakko kertoa, että keskellä olevat neljä kuoppaa toimivat niin, että kun ampuu alimpana olevaan kuoppaan, niin pallo hyppää seuraavaan kuoppaan ja siitä seuraavaan ja vielä lopuksi ylimpään sekä lopuksi taas peliin. Todella harvinainen kuoppien yhdistelmä ja todella hieno toteutus näin vanhassa pelissä.
• Rolling Stones: USKOMATONTA. Tämä oli aivan uusi peli. En tiedä mistä tämä oli saatu, mutta pelin omistajan Robert Nitschen mukaan näin oli ja aivan uudelta peli näytti ja tuntuikin. Mielettömän upea pelikokemus, enkä ole ikinä tätä peliä missään nähnyt livenä.
• Demolition Man: enpä ole ennen pelannut flipperiä kahvoilla. Ihan hyvin se sujui, mutta tiukoissa paikoissa vaihdoin takaisin nappeihin. Aika ergonomiset nuo kahvat kylläkin olivat.
• Space Jam: tämä oli todella helppo peli. Koriin sai melkein joka kerta.
• Lightning: enpä tiennytkään, että vanhat Sternit voivat olla näin hienoja. Muistelin 80-luvulta ihan jotain muuta. Tämä oli kuitenkin hieno peli ja upean näköinenkin. Suosittelen!
• Mr. & Mrs. Pac-Man: tämä olikin tuttu peli 80-luvulta ja Sörkästä. Erinomaisessa kunnossa.
• Centaur: tämä koitui tuhokseni Monster Meet -kisassa ja siellä tämä ei ollut mitenkään hyvässä kunnossa. Täällä tämä oli kuulemma myös uusi? No siltä se tuntuikin. Lavat olivat luonnottoman hyvät. En ole tottunut, että lavat ovat noin erinomaiset näissä vanhemmissa peleissä. Olisipa Englannissakin Centaur sujunut yhtä hyvin kuin täällä. Sain melkein HighScoret.

Osa peleistä ei ollut pelattavissa. Olisi ollut vielä kiva kokeilla Four Million B.C, Silverball Mania, Firepower, Viking ja Wizard, mutta suurin osa oli kuitenkin kunnossa ja pelattavissa.

Klikkaa nähdäksesi kuvia paikan päältä.

Pelasimme yhteensä reilut neljä tuntia, ja koska pelit eivät maksaneet mitään, niin oven suussa oli kolehtihaavi. Jätimme 20 eur kiitokseksi mukavasta pelipäivästä ja lähdimme taksilla kohti rautatieasemaa ja edelleen junalla lentokentälle.

Matka oli ohi ja onnistunut. Yhdeksän päivää reissussa junalla eri maissa ja paikoissa. Kolme hienoa flipperipaikkaa, jotka olivat kaikki täysin erilaisia sekä peleiltään, sijoituspaikaltaan ja muutenkin.

T: Janne, Anni ja Olli T.