<< Takaisin sisällysluetteloon
Keltaista Pörssiä selaillessa tuli eteen varusmiesajoilta tuttu Star Trek –flipperi. Vaikken Data Eastin koneita ollutkaan harkinnut, oli tämä tarjous niin houkutteleva, että myyjälle oli soitettava. Peli oli yhä myymättä, vaikka ilmoitus oli viikon ollut esillä, joten sovittiin katselusta ja testipelistä. Alustava diagnoosi puhelimessa oli, että flibu on pelikunnossa, ainoastaan muutamia kosketushäiriöitä on.
Ensireissun tein taas henkilöautolla. Flibu makasi omakotitalon autotallin lattialla tuolien päällä ilman jalkoja. Ulkoisesti peli oli hieman likainen ja kulunut, mutta tämä olisi helppoa kauraa. Ei muuta kuin virrat päälle. Yllätys ja pettymys: näytössä paloivat kaikki pikselit koko ajan. Ajapa siinä sitten koneen diagnostiikkaa. Tuolien päällä pelin kulma oli tarkoitettua huomattavasti loivempi, joten testipeleissä pallo liikkui hii-taas-tii, onneksi vierien sentään oikeaan suuntaan. Myös osa pelin yleisvalaistuksesta oli selkeästi pimeänä. Sanoin tutkivani asiaa nettilähteistä ja palaavani aiheeseen, mikäli aihetta on. Myyjä olisi kyllä säästänyt molemmilta aikaa ja vaivaa, jos olisi kertonut rehellisen arvion flibunsa kunnosta.
Tutkittuani asiaa tulin tulokseen, että pelin oireet viittaavat tiettyyn sulakkeeseen, joka on todennäköisesti palanut ja jonka vaihtaminen siis olisi melkoisen halpaa ja helppoa. Toiselle reissulle mukaani otinkin apumiehen farmariautoineen, jonka tavaratilan mitat olivat vain muutamia senttejä (!) flipperin mittoja suuremmat (lähinnä korkeus). Sulakkeen vaihto korjasikin sekä yleisvalaistus- että ennenkaikkea näyttöongelmat sekä mahdollisesti aiheutti myyjässä pienen tyrmistyksen: näinkö helppoa se olikin. Tosin diagnostiikkamenuissa ei kovinkaan pitkälle päästy, sillä tuon ajan (1991) Data East –koneiden käyttöliittymä eroaa Twilight Zonesta, eikä koneen mukana tullut manuaalia. Lisäksi flibu tuntui heittävän meidät pelin alkuun melko pian menuihin päästyämme. Olin kuitenkin päättänyt kaupat tehdä, joten ei kuin flibu autoon ja menoksi. Se mahtuikin ”kuin hansikas”, ehkä jopa kuin naisten hansikas miehiseen kouraan. Mutta mahtui kuitenkin. Koti-autotallissa jalat kiinni ja kokeilemaan.
Peli käynnistyi, mutta resetoi yhä itsensä melko pian. Koepelit jäivätkin ensimmäiseltä illalta pelaamatta. Nettiyhteisön avulla syypääksi löytyi palanut liitin virransyötöstä huolehtivalla piirilevyllä. Toisinaan peli toimi muutaman pelin, toisinaan resetointi vaivasi välittömästi kone käynnistettyä. Koska kyseistä Molex-liitintä (3x4 pinniä 0,93” kuorella) ei Suomesta löytynyt, piti se tilata Amerikasta Marco Specialities:ilta asti. Pelkän toisen puolen vaihtaminen auttoi, vaikka joskus kenties joudun uusimaan koko liittimen. Fiksuahan se olisi ollut korjata jo nyt, mutta laiskuus voitti ja mikä tärkeintä, resetit poistuivat kokonaan.
Kuva 6: Palanut liitin (liitoskohta tuossa vasemman rinkulan alla)
Koepeleissä selvisi, että pääosin peli toimii mainiosti. Yhdestä kytkimestä taisi johto olla irronnut, sen juottaminen olisi helppoa. Muutama lamppu oli jälleen palanut, ja tietenkin malliltaan ne olivat erilaisia kuin ensimmäisessä flipperissäni. Elektroniikkaliike kuitenkin niitä myy, joten taas yksi reissu sinne - tosin 15 km tasan väärään ilmansuuntaan virka-aikana vaatii työssäkäyvältä hieman suunnittelua.
Star Trekin ramppeja kiertää kaapeli, jonka sisällä on pieniä ledivaloja. Näiden rikkoontuminen on tämän mallin akilleen kantapää, joten toki ne olivat rikki. Lisäksi muutamat featurevalot paloivat koko ajan, esimerkiksi vasemman outlanen kickback, joten oli mahdotonta sanoa, onko ominaisuus päällä vai pois. Pelaamista tuo ei haitannut eikä edes kauheasti häirinnyt, mutta korjattavahan se olisi ennemmin tai myöhemmin. Pallon laukaisunapissa luki ”Start” vaikka siinä olisi pitänyt lukea ”Fire photon torpedo”, joten printtasin sopivan lapun teemaan sopivalla fontilla ja vaihdoin napin sisään.
Myös backboxin hologrammi näytti Enterprisen miehistön vain vyötäröstä alaspäin. Kyseessä on kaksi pystysuoraan lomitettua kuvaa, joista toisessa on miehistö ja toisessa ei. Ohutta ristikkoa kuvan päällä liikuttamalla saadaan aikaan ennen multiballia efekti, jossa miehistö näyttää katoavan kuin Star Trek -tv-sarjassa tai –elokuvissa ikään. Kyseessä oli siis puhtaasti kosmeettinen haitta, ja hieman ristikkolasin kallistusta korjaamalla efektin sai jo huomattavasti parempaan kuntoon.
Kuva 7: Hologrammi ennen korjausta. Miehistön pitäisi tässä vaiheessa näkyä kokonaan
Tämä flibu sai siis aluksi paikan autotallistani, johon kuitenkin talven tullen piti saada auto mahtumaan – eikä ikävä kyllä tilaa riittänyt molemmille. Niinpä puhuin flibun sijoitettavaksi työpaikalleni, olisihan siellä noin kolmikymppisiä mieshenkilöitä parikymmentä, eli siis riittävästi muttei liikaa.
Tällä kertaa laitoin flibun kuljetuskuntoon jo etukäteen. Ei ongelmia, backbox vain kabinetin päälle taittaen, flibu jälleen lipaston päälle ja jalat irti. Seuraavan päivän kuljetuskin onnistui hyvin ja melko pian päästiinkin koepelin kimppuun kantamisessa auttaneiden työkavereiden kesken.
Ehdin suurin piirtein ensimmäisen pallon puoliväliin ja sääntösetin selittämisessä alkuun, kun kone resetoi yllättäen itsensä. Sitten se paukuttelikin osaa keloista ja resetoi taas itsensä. Ja tätä jatkui niin kauan kuin vain piti virtoja päällä. Napauttipa huoneen automaattisulakkeenkin alas, onneksi samassa kytkennässä oli vain vanha kopiokone eikä esimerkiksi tärkeitä palvelinlaitteita tai työasemia.
Sattumalta tulin vilkaisseekseni flipperin verkkosulakkeita, eli ensimmäisiä sulakkeita sisään tulevan virtajohdon perässä. Ne olivat kooltaan 8A ja 10A, vaikka sulakepaikkojen vieressä luki ”5A only, do not overfuse!”. Koetin vaihtaa oikean kokoiset tilalle, mutta ne kärähtivät iloisen mustiksi aina, kun koneeseen kytki virrat päälle.
Kuva 8: Mustuneita 5A-lasiputkisulakkeita
Analysointia ei ainakaan auttanut se, että minulta puuttui pelin manuaali, jonka kytkentäkaavioista olisi varmasti apua. Netistä löytyvästä versiosta puuttuu jostain syystä suurin osa sivuista, joita sitten täydentelin niinikään netistä haetulla saman aikakauden ja valmistajan Hook-flipperin manuaalin sivuin. Pelit toki ovat lähes samankaltaisia, mutta eivät tietenkään täysin identtisiä.
Päätin yrittää paikallistaa vian tarkemmin kytkemällä kaikki pelin kelat pois käytöstä. Jos ongelma ei nyt palaisi, olisi syypää joku keloista, esimerkiksi jonkin niistä viallinen diodi. Sekavan kytkentäkaavion vuoksi poistin kuitenkin väärän sulakkeen ja erehdyin päätelmissäni väärille urille.
Koko ajan epäilyksenä oli aiemmin mainittu kärähtänyt liitin, josta toisen puolikkaan olin vaihtanut, mutta se oli ruskistunut uudelleen. Tämän olisin korjannut, jos olisin saanut liittimen purettua. Se taas olisi edellyttänyt erikoistyökalua, jota ei elektroniikkakaupasta tuntunut löytyvän. Olin jo valmis McGyver-mäisiin pura-kuulakärkikynä-ja-tee-siitä-työkalu, mutta päätin kokeilla vielä muuta.
Irroitin virransyöttökortilta kaikki liittimet, jotka tulkitsin manuaalista välittävän virtaa pelin eri osiin. Kun resetit pysyivät poissa, lisäilin liittimiä yksi kerrallaan, kunnes vika tuli takaisin. Syypää-liittimen toinen pää vei CPU-kortille ja sen kolmeen eri liittimeen. Näitä sopivasti irroittelemalla syypääksi osoittautui Coil ground –niminen liitin, mikä tuntui hassulta. Liittimen viereinen, korttia koneen takaosassa kiinni pitävä ruuvi kuitenkin puuttui ja kortin kulma oli siis ilmassa. Flipperit.net:in forumilla Tuukka oli jo aiemmin neuvonut, että korttien maadoitus olisi Data East –koneissa hoidettu näin, joten siirsin ruuvin toisaalta nurkkaan ja korjasin maadoituksen.
Käynnistin pelin ja resetit pysyivät poissa. Mahtavaa.
Pikku pelisessioiden jälkeen kokeilin vielä vaihtaa oikeat 5A-verkkosulakkeet paikoilleen. Ne kuitenkin kärähtivät edelleen flipperi käynnistettäessä. Samalla myös huoneen automaattisulake napsahti pois päältä usein. Täytyy vielä hieman tutkia asiaa, esimerkiksi korvata mainitsemani palanut liitin, vaikka uskonkin sen olevan enemmän seuraus jostakin kuin syy.
Kuten sanottua, flipperi on ollut työpaikallani viihdyttämässä allekirjoittaneen lisäksi työkavereitani. Pahaksi onneksi eteen tuli kuitenkin muutto 20-30 hengen toimipisteestä uuteen toimitaloon, jossa on toista tuhatta työntekijää ja sen mukaiset toimintapolitiikat. En edes lähtenyt selvittämään kiinteistönhoidolta, löytyisikö uudesta avokonttorista (!) tuollaista 1,5 x 3 m tilaa mekastavalle viihdelaitteelle, joka vie sähköä jonkin verran ja herranjestas on vielä rahapeli – olinhan laittanut pelin hinnaksi 20c, en ansiotarkoituksessa, vaan tehdäkseni jokaisesta pelikerrasta, extra ballista ja vapaapelistä hieman arvostetumman. Tiedäthän, välttääkseni tilanteet ”äsh, mä annan näiden pallojen mennä kun alku meni niin pieleen, otetaan uus peli”.
Flipperi täytyi siis saada myydyksi. Päätöstä helpotti sekin, että tunsin saavuttaneeni pelissä jo kaiken saavuttamisen arvoisen, ja että uutta ei olisi hankkiminen, ennen kuin yhdestä on päästy eroon. Laitoinkin mahdollisimman kuvaavan myynti-ilmoituksen muutamaan paikkaan ja jäin odottelemaan yhteydenottoja.
Ensimmäinen ostajaehdokas oli toiselta paikkakunnalta, mutta kävi työasioissa täällä päin viikoittain. Lopulta saimmekin sovittua ’koeajon’, jossa kerroin ensin parhaani mukaan flippereistä, niiden ostamisesta, yleisimmistä vioista ja niin edelleen. Tarkemmassa tutkinnassa löytyikin tietysti lamppupari, joka ei palanut, vaikka itse lamput vaihdettiin toimivien kanssa päittäin. Onneksi molemmat olivat lähinnä koristeelliset, eikä niillä ollut toiminnallista vaikutusta peliin. Itse en ollut palamattomuutta koskaan edes huomannut (en kyllä tiedä, uskoisinko itse myyjää, joka näin väittää...). Kaiken kaikkiaan ostajakandi oli tyytyväinen näkemäänsä, mutta ilmoitti pari päivää myöhemmin, että on tekemässä lähiaikoina muuttoa pienestä kämpästä isompaan ja toiselle paikkakunnalle, joten kauppoja ei nyt synny, mutta ehkä sitten syksymmällä...
Muuttopäivä kuitenkin lähestyi minullakin, joten tuttavani häissä aloin tai oikeastaan jatkoin aiemmin alkanutta houkuttelua. Tuttavalla on oma, noin kymmenen hengen it-henkinen yritys, jollaiseen flipperi sopisi mainiosti. Olimme jo aiemmin, ehkä parin lasillisen jälkeen, keskustelleet hyvinkin tarkkaan flippereiden tekniikasta, mutta tuttavani halusi keskustella vielä yhtiökumppaninsa kanssa. Häiden loppupuolella tulikin sopiva hetki ottaa asia yhtiökumppanin kanssa. Esiin tuli selvästi insinöörin ja kauppatieteilijän erot: enää ei edes puolta sanaa tekniikasta tai ylipäänsä mitään tarkempaa itse flipperistä, vaan kerrottuani pyynnöstä hintapyyntöni alkoi armoton hintakilpailu: ensimmäinen reilusti alakanttiin, sitten hieman vastaan ja lopuksi vielä tinki minulta kuljetuksen ja kuntoonlaiton kaupan päälle. Jonkin verran siis jouduin hintapyynnöstäni tinkimään ja ylimääräistä työtä näkemään, mutta tulipahan flibu myydyksi ja vielä ihan hyvään kotiin (tai siis oikeastaan työpaikalle) tutulle.
Kuljetus- ja käyttökuntoon laittaminen on kyllä helpompaa joka kerralla. Muistin poistaa kuulat ja muun irtotavaran pelin sisältä ja laittaa pahvia backboxin ja kabinetin väliin ennen ensimmäisen taittamista jälkimmäisen päälle. Sidoin vielä kiinnitysköyden ympärille. Kaverin kanssa kannoimme flibun pakettiauton luokse ja laitoimme tyhjiä muuttolaatikoita pelin alle siten, että etujalat nousivat ilmaan irroitusta varten. Sitten flibun etuosa sisään pakuun, ja takajalat irti. Sitten vain kaikki kamat varmasti mukaan ja matkaan.
Seuraavana aamuna oli aika toimittaa flibu uudelle omistajalle. Ulkona satoi kovasti, eikä pakua voinut ajaa aivan ovelle, joten suojasimme pelin parhaamme mukaan muovilla. Onneksi olin pyytänyt vielä kolmannen kantajan paikalle, sillä pienessä tilassa kuljettaminen ja jalkojen kiinnittäminen oli raskasta ja vei aikaa. Onneksi tässä mallissa jalkaruuvien vastakappaleet ovat kiinteästi kiinni kabinetissa: joskus on tässä vaiheessa tullut huomattua, että pitäisi päästä kabinetin takaosaan käsiksi, eli nostaa backbox, kiinnittää, irrottaa lasi, nostaa pelikenttä ja pitää vastakappaletta paikallaan ruuvaamisen ajan – ja tämä kaikki siis ilman takajalkoja.
Peli saatiin lopulta paikalleen ja käyttökuntoon, johto seinään ja virta päälle. Jännitin kovasti, onko kuljetus irroittanut kontakteja tai tehnyt muuta hallaa, sillä todella olin luvannut pelin käyttövalmiiksi. Testipeli sujui kuitenkin ilman ensimmäistäkään ongelmaa, joten saatoin jättää pelin uusien omistajien ihasteltavaksi ja tietenkin pelattavaksi.
En ole sittemmin ollut tuttuun yhteydessä, muista ihmisistä johtuvista syistä. Eräs ystäväni oli kuitenkin sittemmin pelaillut peliä ihan onnistuneesti, joten ilmeisesti mitään suurempia negatiivisia yllätyksiä ei ole tullut.